Suomen MM-rallin 70-vuotisjuhlakisa pyörähtää käyntiin perjantaina, 1. lokakuuta, ja siihen on aikaa nyt tasan 70 päivää.
Kaudella 2021 rallin MM-sarjan kymmenentenä osakilpailuna ajettava Jyväskylän sorakisa nopeine ja näyttävine erikoiskokeineen on aina erittäin odotettu tapahtuma MM-kalenterissa ‒ todellinen vauhdin rakastajien paratiisi.
Tämänvuotisen “Sorateiden Grand Prix’n” valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa, ja vauhti vain kiihtyy kiihtymistään koronarajoitusten sallimissa puitteissa. Rallijärjestäjä AKK Sports Oy:n osalta lähtölaskenta syksyn juhlakisaan aloitetaan katsauksella legendaarisen kilpailun seitsemään tapahtumarikkaaseen vuosikymmeneen.
1950-luku:
*Tapahtuman isänä tunnetuksi tulleen Pentti Barckin ehdotus jokavuotisesta rallikilpailusta on hyväksytään, ja kaikkien aikojen ensimmäinen Suomen MM-ralli järjestetään Jyväskylän Suurajot (Jyväskylä Grand Prix) -nimellä 1. syyskuuta 1951.
*Jyväskylän Suurajot on alun perin kestävyyskilpailu, jonka 1 700 kilometrin mittainen reitti yltää Kokkolan ja Oulun kautta niinkin pohjoiseen kuin Rovaniemelle saakka palaten sitten takaisin Jyväskylään, joka on toiminut tapahtuman keskuspaikkana aina tähän päivään saakka.
*Ensimmäisessä kisassa mukana on 26 autokuntaa, ja voittajiksi julistetaan Austin Atlanticilla kilpaillut pari Arvo Karlsson/Vilho Mattila, sillä he keräsivät vähiten virhepisteitä kilpailun mäki-, kiihdytys- ja jarrutuskokeissa.
*Maamme pääkaupunki Helsinki lisätään mukaan lähtöpaikaksi vuonna 1952, ja reitille starttaa yhteensä 48 osanottajaa.
*Tapahtuman kansainvälinen nimi “The Rally of 1000 Lakes” otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa vuonna 1954, ja yksi rallin 11 lähtökaupungista (Sundsvall) sijaitsee naapurimaassamme Ruotsissa.
*Tapahtuman ensimmäisen vuosikymmenen aikana osallistujamäärä kasvaa vuosi vuodelta ja kisa myös ottaa harppauksen kohti nykyistä, modernia ralliformaattia ajanottoineen ja erikoiskokeineen.
*Erik Carlssonista tulee kisan ensimmäinen ei-suomalainen voittaja vuonna 1957, eli vuotta ennen kuin suomalaisveljekset Osmo ja Eino Kalpala nappaavat kolmannen Jyväskylän Suurajojen voittonsa, autonaan Alfa Romeo Giulietta TI – ja tuo voitto on ensimmäinen ykkössija italialaiselle automerkille.
*20th Century Foxin filmiryhmä dokumentoi vuoden 1958 kilpailun, ja vuonna 1959 Jyväskylän Suurajot otetaan osaksi rallin EM-sarjaa.
1960-luku:
*Kilpailun kansainvälinen vetovoima vain kasvaa, ja vuonna 1960 lähes puolet kisan 85 osanottajasta on ulkomaalaisia. 60-luku muistetaan kuitenkin ennen kaikkea alkuperäisten “lentävien suomalaisten” (Flying Finns) esiinmarssista. Tätä ensimmäistä Flying Finns -sukupolvea johtavat vuoden 1961 voittaja Rauno Aaltonen sekä vuonna 1962 voittoon ajanut Pauli Toivonen. Vuonna 1962 tehdään myös uusi osallistujaennätys: 104.
*Vuonna 1964 Simo Lampisesta tulee ensimmäinen kaksi perättäistä Jyväskylän voittoa ajanut kuljettaja. Reittiin tutustuminen sallitaan ensimmäisen kerran vuonna 1965, minkä seurauksena vauhdit kasvavat entisestään. Tämä puolestaan vaatii suurempaa määrää toimitsijoita turvaamaan rallin turvallista läpivientiä. Vuonna 1968 mukana on jo 3 000 vapaaehtoisen joukko.
*Halukkaita osallistujia on myös valtavasti, ja vuonna 1966 rallin järjestäjät rajaavat osanottajien määrää niin, että kilpailuun hyväksytään mukaan vain sellaiset kuljettajat, jotka ovat ajaneet maaliin vähintään kolmessa aikaisemmassa rallissa. Timo Mäkinen täyttää nämä kriteerit ja aloittaa kolmivuotisen voittoputkensa .
*Vuonna 1967 Mäkinen tosin voittaa vain täpärästi, kun hän joutuu taistelemaan kovavauhtisen Ouninpohjan erikoiskokeen läpi Mini Cooperinsa konepelti auki. Mäkinen lyö Lampisen vain kahdeksalla sekunnilla.
1970-luku:
*Yli 300 000 rallifania seuraa paikanpäällä, kun Ford Escortilla ajava Hannu Mikkola nousee Mäkisen rinnalle nappaamalla kolmannen perättäisen Jyväskylän Suurajojen voittonsa vuonna 1970, jolloin kisassa ajetaan peräti 52 erikoiskoetta ja yhteensä 460 erikoiskoekilometriä.
*Vuonna 1973 tapahtuma on yksi upouuden rallin MM-sarjan osakilpailuista. Mäkinen ajaa ennätyksellisen neljännen voittonsa, ja hänestä tulee samalla ensimmäinen suomalainen MM-rallivoittaja. Mäkisen nappaama ykkössija Ford Escortilla päättää Saabien voittoputken (Stig Blomqvist vuonna 1971 ja Lampinen vuonna 1972, jolloin rallin täpötäyteen ohjelmaan oli mahdutettu huikeat lähes 700 erikoiskoekilometriä).
*Mikkola rikkoo ennätyksiä ajamalla viidenteen voittoonsa Toyotan ratissa vuonna 1975, ja tuo ykkössija on myös ensimmäinen MM-rallivoitto japanilaiselle automerkille.
*Vuonna 1979 mukana on peräti 150 kilpailijaparia. Voiton vie nimiinsä – jo kolmatta kertaa – Fiat 131 Abarthilla ajava Markku Alén. Samana vuonna taistellaan ensimmäistä kertaa valmistajien lisäksi myös kuljettajien MM-pisteistä.
1980-luku:
*Vaikka “Jyskälässä” mennään edelleen vahvasti pohjoismaalaisten kuljettajien komennossa, tulee David Richardsista kolmas brittiläinen Suomen MM-rallin voittanut kartanlukija Ari Vatasen viedessä kilpailun voiton nimiinsä vuonna 1981.
*Vuonna 1982 tapahtumassa nähdään arvovieraita, kun Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saapuu Keski-Suomeen seuraamaan rallia – samoin kuin ennätykselliset 450 toimittajaa. Kuningas pääsee todistamaan Audin selkeää kaksoisvoittoa, jonka tuovat Hannu Mikkola ja Stig Blomqvist.
*Mikkola valtaa palkintopallin korkeimman korokkeen jälleen vuonna 1983 – ja rikkoo jälleen myös ennätyksiä, sillä kyseessä on jo Mikkolan seitsemäs Jyväskylän voitto. 180 osallistujasta yli 100 joutuu jättämään kisan kesken.
*Yli puoli miljoonaa rallifania seuraa kisan tapahtumia paikanpäällä vuonna 1984, Ari Vatasen ajaessa voittoon B-ryhmän Peugeotillaan, ja rallin järjestelyissä on mukana peräti 5 000 vapaaehtoisen joukko.
*Vuonna 1985 rallin voiton vie Timo Salonen, joka varmistaa samalla myös kauden -85 maailmanmestaruuden itselleen. Tämä on ensimmäinen ja ainoa kerta, kun kuljettajien MM-tittelin kohtalo on ratkennut Suomen MM-rallissa. Salonen voittaa Jyväskylässä myös vuonna 1986, jolloin ajetaan viimeistä kertaa B-ryhmän kilpakalustolla.
*Markku Alénin voitto Lancian ratissa vuonna 1987 merkitsee A-ryhmän autojen nousua rallin MM-sarjan uudeksi pääluokaksi. Alén uusii ykkössijansa seuraavana vuonna napaten samalla kaikkiaan kuudennen Suomen MM-rallin voittonsa, samalla kun Didier Auriolista tulee “Jyskälän” debyytissään ensimmäinen palkintopallille ajanut ranskalaiskuljettaja.
1990-luku:
*Sen jälkeen kun Ruotsin Mikael Ericssonista oli vuonna 1989 tullut ensimmäinen ei-suomalainen Jyväskylän Suurajojen voittaja 18 vuoteen, Carlos Sainz ajaa voittoon ensimmäisenä ei-pohjoismaalaisena kuljettajana vuonna 1990. Kyseessä on myös rallin 40-vuotisjuhlakilpailu, ja Sainzin voittoa on todistamassa arviolta 500 000 katsojaa.
*Vuonna 1992 Colin McRae onnistuu ajamaan Jyväskylän debyytissään kahdeksanneksi – siitäkin huolimatta, että hän kaataa Subaru Legacy -ralliautonsa peräti kahdesti. McRae joutuu odottamaan kuitenkin aina vuoteen 2000 saakka, ennen kuin hän onnistuu pääsemään Suomen MM-rallissa uudelleen maaliin saakka.
*Neste tulee tapahtuman pääsponsoriksi vuonna 1994, ja rallin kansainvälinen nimi muuttuu muotoon “Neste 1000 Lakes Rally”. Tuona samaisena vuonna Tommi Mäkinen vie nimiinsä ensimmäisen kaikkiaan viidestä perättäisestä Suomen MM-rallin voitostaan.
*Suomen autourheilun lajiliitto AKK-Motorsport ry:n markkinointiyhtiö AKK Sports Oy ottaa ohjat rallin järjestämisestä vuonna 1997. Muutoksiin lukeutuvat muun muassa parantuneet turvajärjestelyt, Hippokselle rakennettu uusi yleisöerikoiskoe sekä kansainvälisen Rally Finland -nimen syntyminen.
*Tiimit äänestävät tapahtuman vuoden 1998 parhaaksi MM-ralliksi (Rally of the Year).
*Jääkiekon supertähti Teemu Selänne on mukana rallissa kahdesti: vuonna 1997 hän on lopputuloksissa sijalla 33, ja vuonna 1998 Selänteen sijoitus on 24.
2000-luku:
*Marcus Grönholm ajaa ensimmäiseen Suomen MM-rallin voittoonsa vuonna 2000, Jyväskylän 50-vuotisjuhlakilpailussa. Grönholm voittaa kisan urallaan yhteensä seitsemän kertaa, nousten tasoihin Hannu Mikkolan ennätyksen kanssa. Inkoolaisen kolmas perättäinen voitto Keski-Suomen sorateillä tulee vuonna 2002, kun hänen Peugeot-tiimikaverinsa, britti Richard Burns, rikkoo autonsa johtopaikalta Ouninpohjan hypyssä.
*Viron Markko Märtin vie rallin voiton nimiinsä vuonna 2003, ja ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa palkintopallilla ei nähdä lainkaan suomalaisväriä. Grönholmin voittokulku Jyväskylässä katkeaa kuitenkin vain hetkeksi, sillä suomalainen on kisassa lyömätön vuosina 2004 – 2007.
*Vuonna 2005, Grönholmin keskinopeus kisassa on 122,86 kilometriä tunnissa, mikä on edelleen rallin MM-sarjan rikkomaton ennätys.
*Ranskan Sébastien Loeb liittyy vuonna 2008 ei-pohjoismaalaisten voittajien joukkoon. Voitto on myös Citroënin ensimmäinen ykkössija Suomessa sitten vuoden 1962. Loebin toinen Jyväskylän voitto tulee vuonna 2011, ja miehestä tulee ensimmäinen kisan kahdesti voittanut ei-suomalainen kuljettaja.
*Mikko Hirvonen ajaa ensimmäisen voittonsa vuonna 2009, ja Jari-Matti Latvala tekee saman tempun vuonna 2010, jolloin ralli myös ajetaan kolmen päivän sijasta kaksipäiväisessä muodossa kisan päättyessä myöhään
